Nallen seikkailut, osa I

Nalle, eli Katisweiher Amadis, on Tinjan urospentu jolla pentutarkastuksissa löydettiin sivuääni ja siitä sitten jäi pysyvä halikaveri. Sivuäänen kehittymistä ollaan seurailtu täällä Tampereella joten Nalle on aina ultrien läheisyydessä tullut meidän koiralaumaan joukon jatkoksi useammaksi viikoksi kerrallaan. Siitä onkin tullut Tinjan pennuista sitä myötä läheisin ja rakkain, vaikka minulta löytyykin omistusoikeuksia kahteen narttupennuista.
Luonteeltaan poika on oikein ihastuttava; ihmisläheinen, arkielämässä hiljainen (jännittävät ohitustilanteet saattavat haukututtaa ja niitä ollaan treenailtu), tarkkaavainen ja nopeaoppinen. Äitiinsä nähden se on kovin rauhallinen.

Elokuun ultrakontrollissa tulokset olivat hyviä, tai Nallen tapauksessa hyvä tulos tarkoitti sitä että tilanne on saatu pysymään samana. Seuraava kontrolli onkin sitten vuoden päästä, josko sen jälkeen voisi varmemmin tehdä ennusteita Nallen elämästä. Nallen sydänvika kun on vähän tuollainen oma uniikkitapauksensa niin ei löydy kohtalotovereita, joihin vertailla. Nallen sydämen kasvuhäiriöt keskittyvät vasemman eteisen tietämille, mikä on siitä ikävä juttu että siellä on kovimmat paineet ja pienetkin viat voivat aiheuttaa suuria seuraksia. Sitä myötä sydämen vasen puoli ehti pikkupentuaikana jo kasvaa suhteellista kokoaan normaalia suuremmaksi. Ensimmäisen ultran yhteydessä keväällä aloitettiin lääkkeet, joilla pyritään estämään tuo sydämen liika kasvaminen.

Tärkeintä on kuitenkin, että Nallella ei ole minkäänlaisia oireita ja nyt se alkaa olla jo täysikokoinenkin. Eikä oireita onneksi pitäisi tulemankaan, mikäli lääkkeet tekevät sen mitä on ajateltukin.

Viikonloppuna (29.8.) lähdin ajelemaan Kuopiota kohti hakemaan luikkushelttiä takaisin kotiin. Sopivasti matkan puolessavälissä asustaa Tinjan tytär Virva, jonka luokse pysähdyin Nallen kanssa. Virvan viime näkemisestä olikin jo useita kuukausia aikaa. Nätti ja hyvänkokoinen neiti oli kasvanut! Mitä tekstin lopussa linkatusta kuvagalleriasta pystyy myös havainnoimaan niin Virva on todella ilmeikäs typy.

Sisaruksilla synkkasi erittäin hyvin ja yhdessä ne intoutuvat sellaisiin uimasuorituksiin, mitä kumpikaan ei ollut aiemmin vielä suorittanut.
Jätin Nallen siskonsa luokse yökylään ja sunnuntaina palailin sitten Teemon kanssa ja vietiin teinikatras uudestaan rellestämään ja uimaan. Teemo ei ole ikinä tykännyt uimisesta eikä se innostunut tälläkään kertaa.

Täältä löytyy lisää kuvia viikonlopulta